Keijo Tahkokallio – författare

Puolityhjä vai puolitäysi - sinä ratkaiset!

Psykologi Keijo Tahkokallion klassikkoteos kääntää päälaelleen käsityksemme myönteisestä ajattelusta ja antaa vinkkejä toimivampaan vuorovaikutukseen ja arkisten ongelmien ratkaisemiseen.

Olemme tottuneet antamaan aivoillemme kielteisiä toimintaohjeita. Sanat ei, älä, en osaa, ei siitä kuitenkaan mitään tule, ovat esimerkkejä näistä. Kohdatessamme ongelmia ajattelemme vaistomaisesti kielteisesti. Elämänläheisten esimerkkien avulla psykologi Keijo Tahkokallio osoittaa, kuinka myönteinen ajattelu auttaa meitä jaksamaan, ratkaisemaan ongelmia ja selviytymään pulmallisista vuorovaikutustilanteista. Mitään helppoja ratkaisuja ei tarjota, vaan välillä joudumme tarkistamaan käsityksiämme myönteisyydestä ja kääntämään ne ympäri - juuriaan myöten.

Keijo Tahkokallio on psykologi, kouluttaja ja tietokirjailija, jonka klassikkoteosta Ajattele myönteisesti on myyty yli 50 000 kappaletta.

Puolityhjä vai puolitäysi - sinä ratkaiset!

Psykologi Keijo Tahkokallion klassikkoteos kääntää päälaelleen käsityksemme myönteisestä ajattelusta ja antaa vinkkejä toimivampaan vuorovaikutukseen ja arkisten ongelmien ratkaisemiseen.

Olemme tottuneet antamaan aivoillemme kielteisiä toimintaohjeita. Sanat ei, älä, en osaa, ei siitä kuitenkaan mitään tule, ovat esimerkkejä näistä. Kohdatessamme ongelmia ajattelemme vaistomaisesti kielteisesti. Elämänläheisten esimerkkien avulla psykologi Keijo Tahkokallio osoittaa, kuinka myönteinen ajattelu auttaa meitä jaksamaan, ratkaisemaan ongelmia ja selviytymään pulmallisista vuorovaikutustilanteista. Mitään helppoja ratkaisuja ei tarjota, vaan välillä joudumme tarkistamaan käsityksiämme myönteisyydestä ja kääntämään ne ympäri - juuriaan myöten.

Keijo Tahkokallio on psykologi, kouluttaja ja tietokirjailija, jonka klassikkoteosta Ajattele myönteisesti on myyty yli 50 000 kappaletta.

Rajoja rakkaudella.

Psykologi Keijo Tahkokallio kannustaa vanhempia asettamaan lapselle selkeitä rajoja ja antamaan lapselle hänen kykyjensä mittainen itsenäisyys.

Suomessa annetaan lapselle jo varhain liian suuri itsemääräämisoikeus. Silloin lapsi joutuu huolehtimaan itse itsestään ja tulkitsee vaistonvaraisesti, että hänessä on jotain vikaa, eikä hän sen vuoksi kelpaa vanhemmilleen. On suuri virhe pyrkiä asettamaan rajoja yhdessä lapsen kanssa. Vanhempien on hyvä harjoitella yhteispäätäntää lasten kanssa rajan sisäpuolella, mutta rajoista ei voi neuvotella. Tahkokallio puhuu onnistuneesta oppositiosta, jossa aikuinen kykenee voittamaan rakkauden hengessä. Kodin pitää muistuttaa linnunpesää, josta poikaset päästetään vasta kun siivet kantavat. Lisäksi tarvitaan lämpöä, huolenpitoa ja rakkautta.

Keijo Tahkokallio on psykologi, joka on perehtynyt kasvatuksen, vanhemmuuden ja elämänhallinnan kysymyksiin. Hän on kirjoittanut näistä aiheista lukuisia kirjoja, muun muassa Peruna kerrallaan (1988) ja Mitä tehdä levottomille lapsille (2003).

Rajoja rakkaudella.

Psykologi Keijo Tahkokallio kannustaa vanhempia asettamaan lapselle selkeitä rajoja ja antamaan lapselle hänen kykyjensä mittainen itsenäisyys.

Suomessa annetaan lapselle jo varhain liian suuri itsemääräämisoikeus. Silloin lapsi joutuu huolehtimaan itse itsestään ja tulkitsee vaistonvaraisesti, että hänessä on jotain vikaa, eikä hän sen vuoksi kelpaa vanhemmilleen. On suuri virhe pyrkiä asettamaan rajoja yhdessä lapsen kanssa. Vanhempien on hyvä harjoitella yhteispäätäntää lasten kanssa rajan sisäpuolella, mutta rajoista ei voi neuvotella. Tahkokallio puhuu onnistuneesta oppositiosta, jossa aikuinen kykenee voittamaan rakkauden hengessä. Kodin pitää muistuttaa linnunpesää, josta poikaset päästetään vasta kun siivet kantavat. Lisäksi tarvitaan lämpöä, huolenpitoa ja rakkautta.

Keijo Tahkokallio on psykologi, joka on perehtynyt kasvatuksen, vanhemmuuden ja elämänhallinnan kysymyksiin. Hän on kirjoittanut näistä aiheista lukuisia kirjoja, muun muassa Peruna kerrallaan (1988) ja Mitä tehdä levottomille lapsille (2003).

Miten lapselle sanotaan ei.

Meidän suomalaisten on jostakin syystä vaikeaa oppia kieltämään lapsiamme luontevasti. Jos hellä maanittelu ei auta, suutumme helposti ja alamme ärjyä. Kuitenkin EI voidaan ilmaista myös terveesti positiivisella tavalla.

Psykologi Keijo Tahkokallio kertoo teoksessaan myönteisen ajattelun vaikutuksesta mitä erilaisimpiin lastenkasvatuksen ongelmiin. Jos onnistumme pääsemään irti meitä alituisesti kiusaavasta syyllisyydentunteesta, osaamme paremmin auttaa lasta voittamaan omat pelkonsa ja kehittymään tasapainoiseksi elämän selviytyjäksi. Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa -kirja on täynnä tuttuja, arkisia kasvatustilanteita, joita Tahkokallio tarkastelee yhtä paljon kolmen lapsen isänä kuin asiantuntijana.

Keijo Tahkokallio on psykologi, joka on perehtynyt kasvatuksen, vanhemmuuden ja elämänhallinnan kysymyksiin. Hän on kirjoittanut näistä aiheista lukuisia kirjoja, muun muassa Peruna kerrallaan (1988) ja Mitä tehdä levottomille lapsille (2003).

Miten lapselle sanotaan ei.

Meidän suomalaisten on jostakin syystä vaikeaa oppia kieltämään lapsiamme luontevasti. Jos hellä maanittelu ei auta, suutumme helposti ja alamme ärjyä. Kuitenkin EI voidaan ilmaista myös terveesti positiivisella tavalla.

Psykologi Keijo Tahkokallio kertoo teoksessaan myönteisen ajattelun vaikutuksesta mitä erilaisimpiin lastenkasvatuksen ongelmiin. Jos onnistumme pääsemään irti meitä alituisesti kiusaavasta syyllisyydentunteesta, osaamme paremmin auttaa lasta voittamaan omat pelkonsa ja kehittymään tasapainoiseksi elämän selviytyjäksi. Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa -kirja on täynnä tuttuja, arkisia kasvatustilanteita, joita Tahkokallio tarkastelee yhtä paljon kolmen lapsen isänä kuin asiantuntijana.

Keijo Tahkokallio on psykologi, joka on perehtynyt kasvatuksen, vanhemmuuden ja elämänhallinnan kysymyksiin. Hän on kirjoittanut näistä aiheista lukuisia kirjoja, muun muassa Peruna kerrallaan (1988) ja Mitä tehdä levottomille lapsille (2003).

Liikaa liian varhain?

Miten opettaa lasta hallitsemaan mielitekojaan ja harjoittamaan hyveitään.

Elämme aikakautta, jossa monet lapset saavat liian paljon liian varhain ja heidän kykynsä hallita mielitekojaan kehittyy heikosti. Seurauksena on lapsuusajan stressin lisääntyminen, mikä näkyy levottomuusoireina päiväkotien ryhmissä ja koululuokissa. Aristoteles antoi aikoinaan ohjeen: ”Onnellisuus saavutetaan toimimalla hyveen mukaan.” Psykologi Keijo Tahkokallio pohtii kirjassaan, millä tavalla tätä vanhaa viisautta voitaisiin soveltaa lastenkasvatukseen. Koska halut ja mieliteot ovat yleensä ristiriidassa hyveiden kanssa, lapset eivät voi omilla ehdoillaan tulla onnellisiksi ihmisiksi. Siihen tarvitaan kasvatusta, jonka tehtävänä on kohtuullistaa lasten halut ja totuttaa heidät harjoittamaan hyveitä.

Keijo Tahkokallio on psykologi, joka on perehtynyt kasvatuksen, vanhemmuuden ja elämänhallinnan kysymyksiin. Hän on kirjoittanut näistä aiheista lukuisia kirjoja, muun muassa Peruna kerrallaan (1988) ja Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa (1995).

Liikaa liian varhain?

Miten opettaa lasta hallitsemaan mielitekojaan ja harjoittamaan hyveitään.

Elämme aikakautta, jossa monet lapset saavat liian paljon liian varhain ja heidän kykynsä hallita mielitekojaan kehittyy heikosti. Seurauksena on lapsuusajan stressin lisääntyminen, mikä näkyy levottomuusoireina päiväkotien ryhmissä ja koululuokissa. Aristoteles antoi aikoinaan ohjeen: ”Onnellisuus saavutetaan toimimalla hyveen mukaan.” Psykologi Keijo Tahkokallio pohtii kirjassaan, millä tavalla tätä vanhaa viisautta voitaisiin soveltaa lastenkasvatukseen. Koska halut ja mieliteot ovat yleensä ristiriidassa hyveiden kanssa, lapset eivät voi omilla ehdoillaan tulla onnellisiksi ihmisiksi. Siihen tarvitaan kasvatusta, jonka tehtävänä on kohtuullistaa lasten halut ja totuttaa heidät harjoittamaan hyveitä.

Keijo Tahkokallio on psykologi, joka on perehtynyt kasvatuksen, vanhemmuuden ja elämänhallinnan kysymyksiin. Hän on kirjoittanut näistä aiheista lukuisia kirjoja, muun muassa Peruna kerrallaan (1988) ja Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa (1995).

Tunnetaitojen mestariksi.

Tunteet auttavat joko jaksamaan tai aiheuttavat uupumuksen, mutta miten hallita niitä?

Muutospaineiden sirpaloittamassa maailmassamme monet uupuvat. Päinvastoin kuin useimmat ajattelevat elämässä ja työssä jaksamisessa ei ole kuitenkaan ensisijaisesti kyse tekemistemme ja velvollisuuksiemme määrästä vaan tunteistamme. Tunnekyvyt ovat kykyjen kykyjä. Vasta tunnekykyjen hallinta avaa mahdollisuudet muiden kykyjen harjoittamiseen. Myös ihmisten välinen kanssakäyminen ja yhteistyö on sidottu tunteisiin. Tunteet ovat aina totta ja siksi kaikki tunteet pitää hyväksyä riippumatta siitä, ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä. Psykologi Keijo Tahkokallio vertaa elämää ämpärilliseen perunoita. Kun pyrkii kuorimaan yhden perunan kerrallaan, selviytyy tehtävästä helposti.

Keijo Tahkokallio on psykologi, joka on perehtynyt kasvatuksen, vanhemmuuden ja elämänhallinnan kysymyksiin. Hän on kirjoittanut näistä aiheista lukuisia kirjoja, muun muassa Ajattele myönteisesti (1992, 2022), Kotipesän lämpöä etsimässä (2001) ja Mitä tehdä levottomille lapsille (2003).

Tunnetaitojen mestariksi.

Tunteet auttavat joko jaksamaan tai aiheuttavat uupumuksen, mutta miten hallita niitä?

Muutospaineiden sirpaloittamassa maailmassamme monet uupuvat. Päinvastoin kuin useimmat ajattelevat elämässä ja työssä jaksamisessa ei ole kuitenkaan ensisijaisesti kyse tekemistemme ja velvollisuuksiemme määrästä vaan tunteistamme. Tunnekyvyt ovat kykyjen kykyjä. Vasta tunnekykyjen hallinta avaa mahdollisuudet muiden kykyjen harjoittamiseen. Myös ihmisten välinen kanssakäyminen ja yhteistyö on sidottu tunteisiin. Tunteet ovat aina totta ja siksi kaikki tunteet pitää hyväksyä riippumatta siitä, ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä. Psykologi Keijo Tahkokallio vertaa elämää ämpärilliseen perunoita. Kun pyrkii kuorimaan yhden perunan kerrallaan, selviytyy tehtävästä helposti.

Keijo Tahkokallio on psykologi, joka on perehtynyt kasvatuksen, vanhemmuuden ja elämänhallinnan kysymyksiin. Hän on kirjoittanut näistä aiheista lukuisia kirjoja, muun muassa Ajattele myönteisesti (1992, 2022), Kotipesän lämpöä etsimässä (2001) ja Mitä tehdä levottomille lapsille (2003).

Psykologi Keijo Tahkokallio tarjoaa vahvaa tukea vanhemmuuteen.Suomessa vanhemmille on esitetty jo pitkään yleiseksi ohjenuoraksi ns. neuvottelevaa kasvatusta. Tämän seurauksena mm. koulujen oppilaat eivät osaa enää noudattaa suoria ohjeita eivätkä ymmärrä, missä heidän oman päätöksentekonsa rajat kulkevat.Tahkokallio osoittaa kirjassaan, että lapsi tarvitsee vanhemmikseen aikuisia, jotka kykenevät päättämään lapsen asioista.Vanhempien ongelmana on usein, että he eivät uskalla kohdata päätöksistä seuraavia lasten myrskyisiä tunnetiloja - ja antavat periksi. Se ei kuitenkaan ole lapselle parhaaksi.Lapselle voidaan antaa päätösvaltaa vain sen verran, kuin hänellä on siihen ikänsä puolesta edellytyksiä. Liian varhainen vastuu viivästyttää lapsen itsenäistymistä ja heikentää hänen mahdollisuuksiaan menestyä myöhemmin elämässä.Varhaislapsuus on itsesäätelyn kehittymisen herkkyyskausi. Jos itsesäätely ei sinä aikana kehity, vaan lapsi saa toteuttaa välittömästi kaikki mielihalunsa, itsesäätely voi jäädä 2-3-vuotiaan tasolle.Näkemyksiään Tahkokallio perustelee muun muassa uusimmilla aivotutkimuksilla, jotka ovat muuttaneet käsityksiä lasten ja nuorten kehityksestä. Kirjassa on myös runsaasti esimerkkejä ja anekdootteja elävästä elämästä.

Psykologi Keijo Tahkokallio tarjoaa vahvaa tukea vanhemmuuteen.Suomessa vanhemmille on esitetty jo pitkään yleiseksi ohjenuoraksi ns. neuvottelevaa kasvatusta. Tämän seurauksena mm. koulujen oppilaat eivät osaa enää noudattaa suoria ohjeita eivätkä ymmärrä, missä heidän oman päätöksentekonsa rajat kulkevat.Tahkokallio osoittaa kirjassaan, että lapsi tarvitsee vanhemmikseen aikuisia, jotka kykenevät päättämään lapsen asioista.Vanhempien ongelmana on usein, että he eivät uskalla kohdata päätöksistä seuraavia lasten myrskyisiä tunnetiloja - ja antavat periksi. Se ei kuitenkaan ole lapselle parhaaksi.Lapselle voidaan antaa päätösvaltaa vain sen verran, kuin hänellä on siihen ikänsä puolesta edellytyksiä. Liian varhainen vastuu viivästyttää lapsen itsenäistymistä ja heikentää hänen mahdollisuuksiaan menestyä myöhemmin elämässä.Varhaislapsuus on itsesäätelyn kehittymisen herkkyyskausi. Jos itsesäätely ei sinä aikana kehity, vaan lapsi saa toteuttaa välittömästi kaikki mielihalunsa, itsesäätely voi jäädä 2-3-vuotiaan tasolle.Näkemyksiään Tahkokallio perustelee muun muassa uusimmilla aivotutkimuksilla, jotka ovat muuttaneet käsityksiä lasten ja nuorten kehityksestä. Kirjassa on myös runsaasti esimerkkejä ja anekdootteja elävästä elämästä.

Mihin unohtui kasvatus?

Psykologi Keijo Tahkokallio ja erityisopettaja Aulikki Uski pohtivat kirjassaan kasvatuksen polttavia kysymyksiä koulussa ja kotona.

Uski kuvaa nykykasvatuksen todellisuutta ja sen vaikutuksia lasten käyttäytymiseen niin koulussa kuin kotonakin. Tahkokallio puolestaan kertoo, miten kasvatuskulttuuri on muuttunut vuosikymmenien kuluessa ja miksi oppimistulokset ovat huonontuneet viime vuosina. Kirja antaa myös käytännön neuvoja mm. siitä, miten toimia huonosti käyttäytyvän lapsen kanssa ja miten ratkaista erilaisia ongelmatilanteita koulussa ja kotona. Vanhempien ongelmana on usein, että he eivät uskalla kohdata lasten myrskyisiä tunnetiloja – ja antavat periksi.Kun myös opettajien auktoriteetti koulussa on pikkuhiljaa kadonnut, oppilaat eivät osaa enää noudattaa suoria ohjeita eivätkä ymmärrä, missä heidän oman päätöksentekonsa rajat kulkevat. Kirjoittajat osoittavat kirjassaan, että lapsi tarvitsee edelleen vanhempia ja muita kodin ulkopuolisia aikuisia, jotka kykenevät päättämään lapsen asioista.

Keijo Tahkokallio on espoolainen psykologi, joka on perehtynyt kasvatukseen, vanhemmuuteen ja elämänhallintaan. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, joista lasten kasvattamista käsittelevät: Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa, Kotipesän lämpöä etsimässä, Mitä tehdä levottomille lapsille ja Uskalla olla lapsellesi aikuinen.

Aulikki Uski on lahtelainen erityisopettaja.