Maria Lähteenmäki – författare

Tiede ja teknologia ovat muovanneet ihmisten elämää ja ajattelutapoja. Tiedon tavoittelu on vuosituhansien ajan kietoutunut myös uskonnolliseen ja poliittiseen valtaan. Keiden historiaa kirjoitetaan, keiden menneisyydestä ja kokemuksista vaietaan? Entä millaisen jäljen teknologinen edistys on jättänyt ympäristöömme?Vuoden 2021 Tieteen päivien kirja Hyvä ja paha tieto pohtii tiedon luonnetta sekä sen asemaa päätöksenteossa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Millaista tietoa tarjoavat tilastot ja digitaaliset sovellukset? Kenellä on viimeinen sana, kun väitellään terveellisestä ruoasta tai ilmastonmuutoksesta? Perustuvatko näkemyksemme yhteiskunnan tai ympäristön tilasta tutkittuun tietoon vai toiveajatteluun?Hyvin aikein tarjottu tieto voi myös aiheuttaa ahdistusta. Vaikka tutkimustieto auttaa ennakoimaan terveysriskejä ja korjaamaan yhteiskunnan epäkohtia, tieto perinnöllisistä sairauksista tai historian vääryyksistä saattaa mielenrauhan sijaan tuoda monenlaista murhetta. Tuskallinen tieto voi kuitenkin opastaa meitä kohti parempaa tulevaisuutta.

Suomen raskaan sisällissodan jälkimainingeissa kaoottiselle Neuvosto-Venäjälle rynnisti tuhansia poliittisia ja taloudellisia siirtolaisia, punapakolaisia. Neuvostoliitto veti puoleensa myös 1930-luvun alun työttömyyden ja oikeistoradikalismin liikkeelle pakottamia suomalaisia sekä Suomesta että Pohjois-Amerikasta. Uutta elämää tavoitelleiden naisten kohtalo tuossa massamuutossa on jäänyt akateemisissa historiantutkimuksissa vain sivumaininnoille.Punapakolaiset paljastaa, millaiseksi Neuvosto-Karjalaan asettuneiden suomalaisnaisten arkinen elämä muodostui. Teos kertoo ravisuttavasti siitä, kuinka unelmat uudesta, tasa-arvoisesta yhteiskunnasta särkyivät ja sokea usko tulevaisuuteen muuttui painajaiseksi. Väkivalta ja kontrolli alkoivat hallita neuvostoyhteiskuntaa ja ulottuivat tavallisten perheiden intiimiinkin elämään.Yksinvaltaisuuteen syöksyneessä valtiossa maahanmuuttajien korkeat ihanteet murskattiin ja naisten arki ohjattiin palvelemaan totalitaristista järjestelmää. Suomen valtio tiesi neuvostosuomalaisten julmasta kohtalosta mutta joutui seuraamaan terroritekoja vaivautuneena sivusta.

Suomen raskaan sisällissodan jälkimainingeissa kaoottiselle Neuvosto-Venäjälle rynnisti tuhansia poliittisia ja taloudellisia siirtolaisia, punapakolaisia. Neuvostoliitto veti puoleensa myös 1930-luvun alun työttömyyden ja oikeistoradikalismin liikkeelle pakottamia suomalaisia sekä Suomesta että Pohjois-Amerikasta. Uutta elämää tavoitelleiden naisten kohtalo tuossa massamuutossa on jäänyt akateemisissa historiantutkimuksissa vain sivumaininnoille.Punapakolaiset paljastaa, millaiseksi Neuvosto-Karjalaan asettuneiden suomalaisnaisten arkinen elämä muodostui. Teos kertoo ravisuttavasti siitä, kuinka unelmat uudesta, tasa-arvoisesta yhteiskunnasta särkyivät ja sokea usko tulevaisuuteen muuttui painajaiseksi. Väkivalta ja kontrolli alkoivat hallita neuvostoyhteiskuntaa ja ulottuivat tavallisten perheiden intiimiinkin elämään.Yksinvaltaisuuteen syöksyneessä valtiossa maahanmuuttajien korkeat ihanteet murskattiin ja naisten arki ohjattiin palvelemaan totalitaristista järjestelmää. Suomen valtio tiesi neuvostosuomalaisten julmasta kohtalosta mutta joutui seuraamaan terroritekoja vaivautuneena sivusta.