Jenni Kirves – författare

Pelottavan ajankohtainen teos nationalismista.

Luvattu maa kertoo 1920- ja 1930-lukujen haave- ja vihapuheesta, ja miten naiset sekä kulttuuriväki myös osallistuivat Suur-Suomi-hengen nostatukseen.

Suur-Suomi-aatteen juuret olivat syvällä 1900-luvun alkupuolen suomalaisessa nationalismissa. Heimosotien valkoinen ideologia on monille tuttua, mutta Itä-Karjalan suomalaistaminen kuului myös työväenliikkeen intresseihin.Itä-Karjalaan saavuttiinkin 1941 kuin pyhään maahan, sukulaisheimojen ja Suomen luonnonmukaisten rajojen ääreen. Valloitusta perusteltiin ristiretkenä bolshevismia vastaan. Miten ihmeessä suomalaiset suhtautuivat niin voitonvarmasti moninkertaisesti vahvempaan vastustajaansa?

Kirjoittajat ovat uutta suomalaista sotahistorian tekijäsukupolvea. Näreen ja Kirveksen lisäksi mukana ovat FT Ville Kivimäki, FT Oula Silvennoinen ja FT Tuomas Tepora.

Intohimoa, myrskyä, kamppailua ja yhteishenkeä.

Aino Sibeliuksessa ruumiillistuu suomalaisen taiteen kultakauden ja itsenäisyystaisteluiden henki, fennomania ja hengen sivistys ihmisen mittana.

Aino Sibelius (o. s. Järnefelt, 1871 1969) on merkittävä hahmo itsenäisen Suomen historiassa.Ihmeellinen olento purkaa myyttiä itseään uhraavasta muusasta ja näyttää lukijalle Sibeliukset, joiden suhde oli maailmallisen myrskyisä sekoitus intohimoa ja yhteensulautumista. Jannen tehtävä oli turvata perheen toimeentulo ja Ainon organisoida kaikki muu, tiukimpina aikoina elättääkin perhe puutarhallaan.Kirja piirtää kuvan inhimillisestä ja usein ristiriitaisestakin naisesta, joka jaksoi kuitenkin kannatella perheensä läpi taloudellisten ja henkisten vaikeuksien. Toisinaan Ainolta saattoivat loppua usko ja toivo mutta rakkaus ei milloinkaan.Sibeliusten suhde seestyi loppua kohden, menneet vaikeudet unohtuivat ja haastattelussa Aino Sibelius kommentoi elämänsä olleen kuin pitkä aurinkoinen päivä .

Jenni Kirves on eturivin nuoria historiantutkijoita, joka on perehtynyt erityisesti viime sotien vaiheisiin. Hän debytoi tietokirjailijana vuonna 2005 Kalle Päätalo -elämäkerralla Miehenkuva. 2009 Kirves oli toimittamassa Tieto-Finlandia-ehdokkaana ollutta teosta Ruma sota. 2014 hän oli mukanaSuur-Suomea käsittelevässä teoksessa Luvattu maa.

Intohimoa, myrskyä, kamppailua ja yhteishenkeä.

Aino Sibeliuksessa ruumiillistuu suomalaisen taiteen kultakauden ja itsenäisyystaisteluiden henki, fennomania ja hengen sivistys ihmisen mittana.

Aino Sibelius (o. s. Järnefelt, 1871–1969) on merkittävä hahmo itsenäisen Suomen historiassa. Ihmeellinen olento purkaa myyttiä itseään uhraavasta muusasta ja näyttää lukijalle Sibeliukset, joiden suhde oli maailmallisen myrskyisä sekoitus intohimoa ja yhteensulautumista.

Jannen tehtävä oli turvata perheen toimeentulo ja Ainon organisoida kaikki muu, tiukimpina aikoina elättääkin perhe puutarhallaan. Kirja piirtää kuvan inhimillisestä ja usein ristiriitaisestakin naisesta, joka jaksoi kuitenkin kannatella perheensä läpi taloudellisten ja henkisten vaikeuksien. Toisinaan Ainolta saattoivat loppua usko ja toivo mutta rakkaus ei milloinkaan.

Sibeliusten suhde seestyi loppua kohden, menneet vaikeudet unohtuivat, ja haastattelussa Aino Sibelius kommentoi elämänsä olleen kuin pitkä aurinkoinen päivä.

Jenni Kirves on eturivin nuoria historiantutkijoita, joka on perehtynyt erityisesti viime sotien vaiheisiin. Hän debytoi tietokirjailijana vuonna 2005 Kalle Päätalo -elämäkerralla Miehenkuva. Vuonna 2009 Kirves oli toimittamassa tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana ollutta teosta Ruma sota. Vuonna 2014 hän oli mukana Suur-Suomea käsittelevässä teoksessa Luvattu maa.

Sankaruutta oli se, että kaikkien rintaman kauhujen jälkeen ihmiset yhä jaksoivat uskoa rakkauteen.

Vallalla on käsitys sodasta palanneista miehistä traumatisoituneita ja väkivaltaisina vanhempina. Suurin osa veteraaneista oli kuitenkin riittävän hyviä isiä ja kelpo ihmisiä. Miten tämä oli mahdollista kaiken sen jälkeen, mitä he olivat kokeneet?

Jenni Kirveen oivaltava teos kertoo sodan kauheudesta mutta myös sen keskeltä löytyvästä hyvyydestä, sodan jälkeisistä painajaisista mutta myös toivosta, läheisyydestä ja toipumisesta. Sota jätti kaikkiin sen kokeneisiin jälkensä, mutta yllättävää kyllä jälleenrakennusajan Suomessa osattiin käsitellä sotilaiden traumaa oikeilla tavoilla.

Jenni Kirves on väitöskirjatutkija, joka on tutkinut sotaa ja suomalaisten sotakokemuksia koko aikuisikänsä. Kirves on kirjoittanut muun muassa rakastetun elämäkerran Aino Sibeliuksesta ja ollut mukana toimittajana tai kirjoittajana useissa erityisesti uuden sotahistorian alaan kuuluvissa teoksissa.

Sankaruutta oli se, että kaikkien rintaman kauhujen jälkeen ihmiset yhä jaksoivat uskoa rakkauteen.

Vallalla on käsitys sodasta palanneista miehistä traumatisoituneita ja väkivaltaisina vanhempina. Suurin osa veteraaneista oli kuitenkin riittävän hyviä isiä ja kelpo ihmisiä. Miten tämä oli mahdollista kaiken sen jälkeen, mitä he olivat kokeneet?

Jenni Kirveen oivaltava teos kertoo sodan kauheudesta mutta myös sen keskeltä löytyvästä hyvyydestä, sodan jälkeisistä painajaisista mutta myös toivosta, läheisyydestä ja toipumisesta. Sota jätti kaikkiin sen kokeneisiin jälkensä, mutta yllättävää kyllä jälleenrakennusajan Suomessa osattiin käsitellä sotilaiden traumaa oikeilla tavoilla.

Jenni Kirves on väitöskirjatutkija, joka on tutkinut sotaa ja suomalaisten sotakokemuksia koko aikuisikänsä. Kirves on kirjoittanut muun muassa rakastetun elämäkerran Aino Sibeliuksesta ja ollut mukana toimittajana tai kirjoittajana useissa erityisesti uuden sotahistorian alaan kuuluvissa teoksissa.