Jenni Kirves – författare

Pelottavan ajankohtainen teos nationalismista.

Luvattu maa kertoo 1920- ja 1930-lukujen haave- ja vihapuheesta, ja miten naiset sekä kulttuuriväki myös osallistuivat Suur-Suomi-hengen nostatukseen.

Suur-Suomi-aatteen juuret olivat syvällä 1900-luvun alkupuolen suomalaisessa nationalismissa. Heimosotien valkoinen ideologia on monille tuttua, mutta Itä-Karjalan suomalaistaminen kuului myös työväenliikkeen intresseihin.Itä-Karjalaan saavuttiinkin 1941 kuin pyhään maahan, sukulaisheimojen ja Suomen luonnonmukaisten rajojen ääreen. Valloitusta perusteltiin ristiretkenä bolshevismia vastaan. Miten ihmeessä suomalaiset suhtautuivat niin voitonvarmasti moninkertaisesti vahvempaan vastustajaansa?

Kirjoittajat ovat uutta suomalaista sotahistorian tekijäsukupolvea. Näreen ja Kirveksen lisäksi mukana ovat FT Ville Kivimäki, FT Oula Silvennoinen ja FT Tuomas Tepora.

Intohimoa, myrskyä, kamppailua ja yhteishenkeä.

Aino Sibeliuksessa ruumiillistuu suomalaisen taiteen kultakauden ja itsenäisyystaisteluiden henki, fennomania ja hengen sivistys ihmisen mittana.

Aino Sibelius (o. s. Järnefelt, 1871 1969) on merkittävä hahmo itsenäisen Suomen historiassa.Ihmeellinen olento purkaa myyttiä itseään uhraavasta muusasta ja näyttää lukijalle Sibeliukset, joiden suhde oli maailmallisen myrskyisä sekoitus intohimoa ja yhteensulautumista. Jannen tehtävä oli turvata perheen toimeentulo ja Ainon organisoida kaikki muu, tiukimpina aikoina elättääkin perhe puutarhallaan.Kirja piirtää kuvan inhimillisestä ja usein ristiriitaisestakin naisesta, joka jaksoi kuitenkin kannatella perheensä läpi taloudellisten ja henkisten vaikeuksien. Toisinaan Ainolta saattoivat loppua usko ja toivo mutta rakkaus ei milloinkaan.Sibeliusten suhde seestyi loppua kohden, menneet vaikeudet unohtuivat ja haastattelussa Aino Sibelius kommentoi elämänsä olleen kuin pitkä aurinkoinen päivä .

Jenni Kirves on eturivin nuoria historiantutkijoita, joka on perehtynyt erityisesti viime sotien vaiheisiin. Hän debytoi tietokirjailijana vuonna 2005 Kalle Päätalo -elämäkerralla Miehenkuva. 2009 Kirves oli toimittamassa Tieto-Finlandia-ehdokkaana ollutta teosta Ruma sota. 2014 hän oli mukanaSuur-Suomea käsittelevässä teoksessa Luvattu maa.

Intohimoa, myrskyä, kamppailua ja yhteishenkeä.

Aino Sibeliuksessa ruumiillistuu suomalaisen taiteen kultakauden ja itsenäisyystaisteluiden henki, fennomania ja hengen sivistys ihmisen mittana.

Aino Sibelius (o. s. Järnefelt, 1871–1969) on merkittävä hahmo itsenäisen Suomen historiassa. Ihmeellinen olento purkaa myyttiä itseään uhraavasta muusasta ja näyttää lukijalle Sibeliukset, joiden suhde oli maailmallisen myrskyisä sekoitus intohimoa ja yhteensulautumista.

Jannen tehtävä oli turvata perheen toimeentulo ja Ainon organisoida kaikki muu, tiukimpina aikoina elättääkin perhe puutarhallaan. Kirja piirtää kuvan inhimillisestä ja usein ristiriitaisestakin naisesta, joka jaksoi kuitenkin kannatella perheensä läpi taloudellisten ja henkisten vaikeuksien. Toisinaan Ainolta saattoivat loppua usko ja toivo mutta rakkaus ei milloinkaan.

Sibeliusten suhde seestyi loppua kohden, menneet vaikeudet unohtuivat, ja haastattelussa Aino Sibelius kommentoi elämänsä olleen kuin pitkä aurinkoinen päivä.

Jenni Kirves on eturivin nuoria historiantutkijoita, joka on perehtynyt erityisesti viime sotien vaiheisiin. Hän debytoi tietokirjailijana vuonna 2005 Kalle Päätalo -elämäkerralla Miehenkuva. Vuonna 2009 Kirves oli toimittamassa tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana ollutta teosta Ruma sota. Vuonna 2014 hän oli mukana Suur-Suomea käsittelevässä teoksessa Luvattu maa.

Sankaruutta oli se, että kaikkien rintaman kauhujen jälkeen ihmiset yhä jaksoivat uskoa rakkauteen.

Vallalla on käsitys sodasta palanneista miehistä traumatisoituneita ja väkivaltaisina vanhempina. Suurin osa veteraaneista oli kuitenkin riittävän hyviä isiä ja kelpo ihmisiä. Miten tämä oli mahdollista kaiken sen jälkeen, mitä he olivat kokeneet?

Jenni Kirveen oivaltava teos kertoo sodan kauheudesta mutta myös sen keskeltä löytyvästä hyvyydestä, sodan jälkeisistä painajaisista mutta myös toivosta, läheisyydestä ja toipumisesta. Sota jätti kaikkiin sen kokeneisiin jälkensä, mutta yllättävää kyllä jälleenrakennusajan Suomessa osattiin käsitellä sotilaiden traumaa oikeilla tavoilla.

Jenni Kirves on väitöskirjatutkija, joka on tutkinut sotaa ja suomalaisten sotakokemuksia koko aikuisikänsä. Kirves on kirjoittanut muun muassa rakastetun elämäkerran Aino Sibeliuksesta ja ollut mukana toimittajana tai kirjoittajana useissa erityisesti uuden sotahistorian alaan kuuluvissa teoksissa.

Sankaruutta oli se, että kaikkien rintaman kauhujen jälkeen ihmiset yhä jaksoivat uskoa rakkauteen.

Vallalla on käsitys sodasta palanneista miehistä traumatisoituneita ja väkivaltaisina vanhempina. Suurin osa veteraaneista oli kuitenkin riittävän hyviä isiä ja kelpo ihmisiä. Miten tämä oli mahdollista kaiken sen jälkeen, mitä he olivat kokeneet?

Jenni Kirveen oivaltava teos kertoo sodan kauheudesta mutta myös sen keskeltä löytyvästä hyvyydestä, sodan jälkeisistä painajaisista mutta myös toivosta, läheisyydestä ja toipumisesta. Sota jätti kaikkiin sen kokeneisiin jälkensä, mutta yllättävää kyllä jälleenrakennusajan Suomessa osattiin käsitellä sotilaiden traumaa oikeilla tavoilla.

Jenni Kirves on väitöskirjatutkija, joka on tutkinut sotaa ja suomalaisten sotakokemuksia koko aikuisikänsä. Kirves on kirjoittanut muun muassa rakastetun elämäkerran Aino Sibeliuksesta ja ollut mukana toimittajana tai kirjoittajana useissa erityisesti uuden sotahistorian alaan kuuluvissa teoksissa.

Suomalaisen miehen ja mielen kuva.

Vangitseva tietokirja rakastetusta kirjailijasta, joka teki yksityisestä yhteistä ja loi suomalaisen miehen kuvan pitkän ja perinpohjaisen kerrontansa avulla.

Kalle Päätalo oli tunnustuskirjallisuuden edelläkävijä Suomessa. Hän kertoi jaetuista traumoista, pula- ja sota-ajasta, sanallisti kokemukset kaikkien puolesta.

Voidaan sanoa, että Päätalo teki Suomen kansalle eräänlaisen tee se itse -psykoanalyysin aikana, jolloin traumoja pyrittiin patoamaan jälleenrakennuksen tiimellyksessä.

Miehenkuva sukeltaa syvälle Kalle Päätalon ja hänen lukijoidensa maailmaan. Se kertoo kirjailijan raskaista elämänvaiheista ja pohtii, mikä saa ihmisen kirjoittamaan maailman laajimman omaelämäkertasarjan. Miksi ihminen muuttuu itselleen niin julmaksi, että tuntee tarvetta ripittäytyä koko maailmalle? Ja kuinka on mahdollista, että suuri yleisö jaksaa niin intohimoisesti kiinnostua näistä kirjoista vuosi toisensa jälkeen?

Päätalon kirjoista jokainen suomalainen löytää itsensä sellaisena kuin on. Alasti, ilman teeskentelyä. – Juice Leskinen

Jenni Kirves on historioitsija, joka on tutkinut sotaa ja suomalaisten sotakokemuksia koko aikuisikänsä. Kalle Päätalon elämäkerran lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa rakastetun henkilökuvan Aino Sibeliuksesta.

Suomalaisen miehen ja mielen kuva.

Vangitseva tietokirja rakastetusta kirjailijasta, joka teki yksityisestä yhteistä ja loi suomalaisen miehen kuvan pitkän ja perinpohjaisen kerrontansa avulla.

Kalle Päätalo oli tunnustuskirjallisuuden edelläkävijä Suomessa. Hän kertoi jaetuista traumoista, pula- ja sota-ajasta, sanallisti kokemukset kaikkien puolesta.

Voidaan sanoa, että Päätalo teki Suomen kansalle eräänlaisen tee se itse -psykoanalyysin aikana, jolloin traumoja pyrittiin patoamaan jälleenrakennuksen tiimellyksessä.

Miehenkuva sukeltaa syvälle Kalle Päätalon ja hänen lukijoidensa maailmaan. Se kertoo kirjailijan raskaista elämänvaiheista ja pohtii, mikä saa ihmisen kirjoittamaan maailman laajimman omaelämäkertasarjan. Miksi ihminen muuttuu itselleen niin julmaksi, että tuntee tarvetta ripittäytyä koko maailmalle? Ja kuinka on mahdollista, että suuri yleisö jaksaa niin intohimoisesti kiinnostua näistä kirjoista vuosi toisensa jälkeen?

Päätalon kirjoista jokainen suomalainen löytää itsensä sellaisena kuin on. Alasti, ilman teeskentelyä. – Juice Leskinen

Jenni Kirves on historioitsija, joka on tutkinut sotaa ja suomalaisten sotakokemuksia koko aikuisikänsä. Kalle Päätalon elämäkerran lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa rakastetun henkilökuvan Aino Sibeliuksesta.

Sodan peilissä ihmisellä voi olla pedon kasvot.

Tarkkanäköinen ja aina ajankohtainen tietokirja sodan paljastamista ihmisyyden pimeistä puolista ja haavoista, jotka paranevat liian hitaasti.

Historiankirjoituksessamme talvi- ja jatkosodasta on annettu melko yksiulotteinen kuva. Sotahistorioitsijoilla on ollut tapana väheksyä yksittäisten ihmisten kokemuksia ja painottaa historian yleisiä merkityksiä. Niinpä tietyt sodan ilmiöt ovat jääneet lähes tyystin vaille huomiota.

Ruma sota kuvaa yksilöiden tasolla sodan taipumusta nostaa esiin ihmisyyden pimeitä puolia, kuten sotilaiden julmuutta rintamalla, seksuaalista väkivaltaa, päihteiden käyttöä, rintamakarkuruutta, sotapropagandaa ja -sensuuria sekä sodan traumoja sotilaissa.

Puolia, joita emme rauhallisemmissa oloissa juuri näe.

Ruma sota oli ilmestymisvuonnaan 2008 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

Sari Näreen ja Jenni Kirveen toimittaman teoksen kirjoittajina ovat heidän lisäkseen historiantutkijat Tuomas Tepora, Ville Kivimäki, Atte Oksanen, Ilkka Levä ja Jussi Turtiainen.