Ville Kivimäki – författare

Tieto-Finlandian voittanut teos purkaa rohkeasti sankaruuden ylle sälytettyjä myyttejä sekä sukupolvia vaivanneita kansallisia traumoja.Aseiden vaiettua moni veteraani heräsi öisiin painajaisiinsa. Mitä he olivat saaneet kärsiä? Kuinka mielenterveys oli mahdollista säilyttää tilanteissa, joissa sietokyvyn rajat tulivat vastaan? Mitä tapahtui, kun tuo raja ylittyi?Sotiemme vaiheet tunnetaan jo lähes perin pohjin, mutta sodan tunnehistorian kartoitustyö on yhä kesken. Tärkeän tutkimusalueen merkkipaaluksi muodostuva Murtuneet mielet purkaa rohkeasti sankaruuden ylle sälytettyjä myyttejä sekä sukupolvia vaivanneita kansallisia traumoja. Ville Kivimäen kartoittaa teoksessa rintamamiesten psyykkisen kestämisen ja murtumisen syitä ja vaihtelua toisen maailmansodan eri vaiheissa. Keitä aikalaistermein "tärähtäneet" sotilaat olivat? Miksi heihin suhtauduttiin niin toisin kuin muihin sodassa haavoittuneisiin? Henkisesti murtuneiden sotilaiden hoitomuodot - työterapiasta sähköshokkeihin - sekä sodan aikana vallalla olleet sotapsykiatriset opit tulevat myös käsitellyiksi.Nuoren historiantutkijasukupolvemme ehdotonta kärkeä edustava tutkija Ville Kivimäki (s. 1976) on ollut toimittamassa ja kirjoittamassa mm. aihetta sivuavia Ihminen sodassa, Ruma sota ja Finland in World War II -teoksia. Murtuneet mielet perustuu Kivimäen laajaa kiinnostusta herättäneeseen väitöskirjaan.

Jotta sodan todellisuus ei unohtuisi.

Tieto-Finlandia-voittajan ja sodanaikaisen kuvamateriaalin erikoistuntijan yhteinen kertomus ihmisistä sodassa niin etu- kuin kotirintamalla.

Miltä sota näytti juoksuhaudasta katsottuna?

Millaista oli elää jatkuvan sattumanvaraisen kuolemanvaaran alla?

Miten sota näkyi kotirintaman arjessa, jossa enemmistö väestöstä eli peläten pommituksia ja rintamalla olevien läheistensä puolesta?

Millaisia jälkiä usein kasvoton väkivalta, stressi ja menetykset jättivät mieleen, muistoihin ja koko kulttuuriin?

Sodan arki kertoo suomalaisten elämästä talvi- ja jatkosodan aikana: pelosta, toveruudesta, kaipauksesta, toiveista, hauskanpidosta, epätoivosta, rohkeudesta, kivusta. Se kertoo myös ihmisen voimasta jatkaa arkea mitä vaikeimmissa olosuhteissa ja siitä, mitä tapahtuu, kun tuo arki särkyy.

Syvältä koskettavat tekstit sodan todellisuudesta on kirjoittanut Tieto-Finlandialla palkittu Ville Kivimäki.

Anssi Männistö tuo näkyviin niiden ihmisten työn ja kohtalot, jotka riskeerasivat oman elämänsä dokumentoidakseen sodan todellisuutta kameralla.

”Voi hyvin äiti, ja kirjoita taas: Sua aina mä muistelen.

Kun loppuu sota ja rauha on maass’ oon luonas mä jällehen.”

– runo rintamalta

Historiantutkija, FT Ville Kivimäki (s. 1976) on niin sanotun uuden sotahistorian merkittävimpiä edustajia Suomessa. Hänen kirjoittamansa teos Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 sai Tieto-Finlandia-palkinnon 2013. Yliopistonlehtori, YTT Anssi Männistö (s. 1966) opettaa ja tutkii kuvajournalismia Tampereen yliopistossa. Hän on ollut keskeisesti rakentamassa kuvajournalismin opetusta TaY:ssä ja on kouluttanut johtavia nuorenpolven kuvaajiamme ja nykyistä sotakuvaajasukupolveamme. Männistö tuntee yli 170 000 kuvaa käsittävän sodan ajan valokuvia sisältävän SA-kuva-arkiston perusteellisesti.

Tieto-Finlandian voittanut teos purkaa rohkeasti sankaruuden ylle sälytettyjä myyttejä sekä sukupolvia vaivanneita kansallisia traumoja.

Aseiden vaiettua moni veteraani heräsi öisiin painajaisiinsa. Mitä he olivat saaneet kärsiä? Kuinka mielenterveys oli mahdollista säilyttää tilanteissa, joissa sietokyvyn rajat tulivat vastaan? Mitä tapahtui, kun tuo raja ylittyi?

Sotiemme vaiheet tunnetaan jo lähes perin pohjin, mutta sodan tunnehistorian kartoitustyö on yhä kesken. Tärkeän tutkimusalueen merkkipaaluksi muodostunut Murtuneet mielet purkaa rohkeasti sankaruuden ylle sälytettyjä myyttejä sekä sukupolvia vaivanneita kansallisia traumoja. Ville Kivimäen kartoittaa teoksessa rintamamiesten psyykkisen kestämisen ja murtumisen syitä ja vaihtelua toisen maailmansodan eri vaiheissa. Keitä aikalaistermein "tärähtäneet" sotilaat olivat? Miksi heihin suhtauduttiin niin toisin kuin muihin sodassa haavoittuneisiin? Henkisesti murtuneiden sotilaiden hoitomuodot – työterapiasta sähköshokkeihin – sekä sodan aikana vallalla olleet sotapsykiatriset opit tulevat myös käsitellyiksi.

Nuoren historiantutkijasukupolvemme ehdotonta kärkeä edustava tutkija Ville Kivimäki (s. 1976) on ollut toimittamassa ja kirjoittamassa mm. aihetta sivuavia Ihminen sodassa, Ruma sota ja Finland in World War II -teoksia. Murtuneet mielet perustuu Kivimäen laajaa kiinnostusta herättäneeseen väitöskirjaan.

Jotta sodan todellisuus ei unohtuisi.

Tieto-Finlandia-voittajan ja sodanaikaisen kuvamateriaalin erikoistuntijan yhteinen kertomus ihmisistä sodassa niin etu- kuin kotirintamalla.

Miltä sota näytti juoksuhaudasta katsottuna?

Millaista oli elää jatkuvan sattumanvaraisen kuolemanvaaran alla?

Miten sota näkyi kotirintaman arjessa, jossa enemmistö väestöstä eli peläten pommituksia ja rintamalla olevien läheistensä puolesta?

Millaisia jälkiä usein kasvoton väkivalta, stressi ja menetykset jättivät mieleen, muistoihin ja koko kulttuuriin?

Sodan arki kertoo suomalaisten elämästä talvi- ja jatkosodan aikana: pelosta, toveruudesta, kaipauksesta, toiveista, hauskanpidosta, epätoivosta, rohkeudesta, kivusta. Se kertoo myös ihmisen voimasta jatkaa arkea mitä vaikeimmissa olosuhteissa ja siitä, mitä tapahtuu, kun tuo arki särkyy.

Syvältä koskettavat tekstit sodan todellisuudesta on kirjoittanut Tieto-Finlandialla palkittu Ville Kivimäki.

Ainutlaatuisen kuvavalikoiman on laatinut sota-ajan valokuvien erikoisasiantuntija Anssi Männistö. Lisäksi hän tuo omassa tekstissään näkyviin niiden ihmisten työn ja kohtalot, jotka riskeerasivat oman elämänsä dokumentoidakseen sodan todellisuutta kameralla.

”Voi hyvin äiti, ja kirjoita taas: Sua aina mä muistelen.

Kun loppuu sota ja rauha on maass’ oon luonas mä jällehen.”

– runo rintamalta

Historiantutkija, FT Ville Kivimäki (s. 1976) on niin sanotun uuden sotahistorian merkittävimpiä edustajia Suomessa. Hänen kirjoittamansa teos Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 sai Tieto-Finlandia-palkinnon 2013. Yliopistonlehtori, YTT Anssi Männistö (s. 1966) opettaa ja tutkii kuvajournalismia Tampereen yliopistossa. Hän on ollut keskeisesti rakentamassa kuvajournalismin opetusta TaY:ssä ja on kouluttanut johtavia nuorenpolven kuvaajiamme ja nykyistä sotakuvaajasukupolveamme. Männistö tuntee yli 170 000 kuvaa käsittävän sodan ajan valokuvia sisältävän SA-kuva-arkiston perusteellisesti.

Sodan peilissä ihmisellä voi olla pedon kasvot.

Tarkkanäköinen ja aina ajankohtainen tietokirja sodan paljastamista ihmisyyden pimeistä puolista ja haavoista, jotka paranevat liian hitaasti.

Historiankirjoituksessamme talvi- ja jatkosodasta on annettu melko yksiulotteinen kuva. Sotahistorioitsijoilla on ollut tapana väheksyä yksittäisten ihmisten kokemuksia ja painottaa historian yleisiä merkityksiä. Niinpä tietyt sodan ilmiöt ovat jääneet lähes tyystin vaille huomiota.

Ruma sota kuvaa yksilöiden tasolla sodan taipumusta nostaa esiin ihmisyyden pimeitä puolia, kuten sotilaiden julmuutta rintamalla, seksuaalista väkivaltaa, päihteiden käyttöä, rintamakarkuruutta, sotapropagandaa ja -sensuuria sekä sodan traumoja sotilaissa.

Puolia, joita emme rauhallisemmissa oloissa juuri näe.

Ruma sota oli ilmestymisvuonnaan 2008 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

Sari Näreen ja Jenni Kirveen toimittaman teoksen kirjoittajina ovat heidän lisäkseen historiantutkijat Tuomas Tepora, Ville Kivimäki, Atte Oksanen, Ilkka Levä ja Jussi Turtiainen.

Sodan peilissä ihmisellä voi olla pedon kasvot.

Tarkkanäköinen ja aina ajankohtainen tietokirja sodan paljastamista ihmisyyden pimeistä puolista ja haavoista, jotka paranevat liian hitaasti.

Historiankirjoituksessamme talvi- ja jatkosodasta on annettu melko yksiulotteinen kuva. Sotahistorioitsijoilla on ollut tapana väheksyä yksittäisten ihmisten kokemuksia ja painottaa historian yleisiä merkityksiä. Niinpä tietyt sodan ilmiöt ovat jääneet lähes tyystin vaille huomiota.

Ruma sota kuvaa yksilöiden tasolla sodan taipumusta nostaa esiin ihmisyyden pimeitä puolia, kuten sotilaiden julmuutta rintamalla, seksuaalista väkivaltaa, päihteiden käyttöä, rintamakarkuruutta, sotapropagandaa ja -sensuuria sekä sodan traumoja sotilaissa.

Puolia, joita emme rauhallisemmissa oloissa juuri näe.

Ruma sota oli ilmestymisvuonnaan 2008 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

Sari Näreen ja Jenni Kirveen toimittaman teoksen kirjoittajina ovat heidän lisäkseen historiantutkijat Tuomas Tepora, Ville Kivimäki, Atte Oksanen, Ilkka Levä ja Jussi Turtiainen.