Det finns få personer i Finlands historia som är lika intressanta, upprörande och irriterande som Gustaf Mannerheim. Denna mytomspunna krigshjälte, befälhavare, aristokrat och kosmopolit har gång på gång satts på piedestal och också plockats ner från den. Mannerheims förmåga att röra upp stora känslor illustreras av de häftiga kontroverser som omgärdat statyerna av honom och filmerna om honom. Historikern Tuomas Tepora reder ut bilderna av Mannerheim och orsakerna till den enorma personkult som har byggts kring honom. Men vem har skapat myten och varför? Politiska personkulter har förknippats med diktaturer, men hur används känslor och bilder för att styra demokratier?

TUOMAS TEPORA är historiker vid Tammerfors universitet och docent i finsk och nordisk historia vid Helsingfors universitet.

"Tuomas Tepora har spunnit ett finmaskigt nät av sanning runt hjälten och antihjälten Mannerheim för att ge oss läsare en klarare bild av hur myter uppstår. Läs och begrunda, detta är spännande ..." Ölandsbladet

"Detaljerat beskrivs historiska skeenden omkring krigshjälten Mannerheim, övertygande analyseras personkulten med referenser till samtida politiska ledare." Btj, betyg 4/5

Mihin kansallisvaltiot tarvitsevat sankarivainajiaan ja mikä merkitys on uhrien muistamisella? Miten lippujen kangaskaistaleet kohosivat pyhien tunnusten asemaan niin valkoisten kuin punaisten joukoissa? Miksi oman lipun puolesta kuolemista ihannoitiin vielä sisällissodan jälkimainingeissakin?

On tuskin kansakuntaa, joka ei oikeuttaisi olemassaoloaan menneisyytensä sankariuhrein. Suomen sisällissodan seurauksena runoilijoiden rakastama leijonalippu ja työväen ryhmätunnetta kiinteyttäneet vallankumouksen punavärit vaihtuivat lopulta topeliaanisen sinivalkoisiin sävyihin. Siniristilippu kiteytti Suomen kansan kollektiiviset tuntemukset kuitenkin vasta toisen maailmansodan aikana. Luokkasotien synnyttämät ristiriitaiset kokemukset ja kansakunnan hidas eheytyminen ovat yhä kiinteä osa paitsi kansallismyyttejämme myös kansallisidentiteettiämme.

Sinun puolestas elää ja kuolla on lippusymboliikkaa syvällisesti analysoiva teos, jonka kantavana teemana on nuoren kansallisvaltion ja uhrautumisen välinen suhde vuosina 1917–1945. Historiantutkija Tuomas Teporan aikalaisnäkemyksiin perustuva tutkimus avaa keskustelua herättävän näkökulman suomalaisuuteen siniristilipun moniaalle polveilevan historian kautta. Teos pohjautuu Teporan väitöskirjaan.

Talvisodan henki: totta vai tarua?

Talvisodan henki on yksi käytetyimmistä suomalaisista myyteistä. Teporan teos on paitsi silmiä avaava tutkimus myös eläväinen kuvaus elosta talvisodan aikana.

Tuomas Tepora riisuu talvisodan hengen yltä myyttisen kaavun ja tarkastelee sitä laajasti ja eri puolilta, pääosin kotirintaman näkökulmasta mutta rintamamiehiäkään unohtamatta. Miten talvisodan henki syntyi ja miten sitä tietoisesti rakennettiin? Miten huhut elivät ja vaikuttivat? Hengessä esiintyi myös pohjavirtauksia: pelkoa, itsekkyyttä, epävarmuutta. Sodan lopulla henki alkoi rakoilla, ja sitä alettiin purkaa. Esiin nousivat viha ja epäluulo, salaliittoteoriat ja syntipukkien etsiminen. Kunniakas taistelu tuntui päättyneen häpeälliseen rauhaan. Merkkipaaluksi muodostuvassa teoksessa hyödynnetään ennen käyttämättömiä lähteitä.

Filosofian tohtori Tuomas Tepora (s. 1978) on sujuvakynäinen uudemman sukupolven historiantutkija Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut mm. sodan ja tunteiden kulttuurihistoriaa, nationalismia ja ryhmäsymboleja. Teporan teos Sinun puolestas elää ja kuolla palkittiin vuoden 2011 tiedekirjana.

Sodan peilissä ihmisellä voi olla pedon kasvot.

Tarkkanäköinen ja aina ajankohtainen tietokirja sodan paljastamista ihmisyyden pimeistä puolista ja haavoista, jotka paranevat liian hitaasti.

Historiankirjoituksessamme talvi- ja jatkosodasta on annettu melko yksiulotteinen kuva. Sotahistorioitsijoilla on ollut tapana väheksyä yksittäisten ihmisten kokemuksia ja painottaa historian yleisiä merkityksiä. Niinpä tietyt sodan ilmiöt ovat jääneet lähes tyystin vaille huomiota.

Ruma sota kuvaa yksilöiden tasolla sodan taipumusta nostaa esiin ihmisyyden pimeitä puolia, kuten sotilaiden julmuutta rintamalla, seksuaalista väkivaltaa, päihteiden käyttöä, rintamakarkuruutta, sotapropagandaa ja -sensuuria sekä sodan traumoja sotilaissa.

Puolia, joita emme rauhallisemmissa oloissa juuri näe.

Ruma sota oli ilmestymisvuonnaan 2008 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

Sari Näreen ja Jenni Kirveen toimittaman teoksen kirjoittajina ovat heidän lisäkseen historiantutkijat Tuomas Tepora, Ville Kivimäki, Atte Oksanen, Ilkka Levä ja Jussi Turtiainen.

Det finns få personer i Finlands historia som är lika intressanta, upprörande och irriterande som Gustaf Mannerheim. Denna mytomspunna krigshjälte, befälhavare, aristokrat och kosmopolit har gång på gång satts på piedestal och också plockats ner från den. Mannerheims förmåga att röra upp stora känslor illustreras av de häftiga kontroverser som omgärdat statyerna av honom och filmerna om honom. Historikern Tuomas Tepora reder ut bilderna av Mannerheim och orsakerna till den enorma personkult som har byggts kring honom. Men vem har skapat myten och varför? Politiska personkulter har förknippats med diktaturer, men hur används känslor och bilder för att styra demokratier?

TUOMAS TEPORA är historiker vid Tammerfors universitet och docent i finsk och nordisk historia vid Helsingfors universitet.

"Tuomas Tepora har spunnit ett finmaskigt nät av sanning runt hjälten och antihjälten Mannerheim för att ge oss läsare en klarare bild av hur myter uppstår. Läs och begrunda, detta är spännande ..." Ölandsbladet

"Detaljerat beskrivs historiska skeenden omkring krigshjälten Mannerheim, övertygande analyseras personkulten med referenser till samtida politiska ledare." Btj, betyg 4/5

Mihin kansallisvaltiot tarvitsevat sankarivainajiaan ja mikä merkitys on uhrien muistamisella? Miten lippujen kangaskaistaleet kohosivat pyhien tunnusten asemaan niin valkoisten kuin punaisten joukoissa? Miksi oman lipun puolesta kuolemista ihannoitiin vielä sisällissodan jälkimainingeissakin?

On tuskin kansakuntaa, joka ei oikeuttaisi olemassaoloaan menneisyytensä sankariuhrein. Suomen sisällissodan seurauksena runoilijoiden rakastama leijonalippu ja työväen ryhmätunnetta kiinteyttäneet vallankumouksen punavärit vaihtuivat lopulta topeliaanisen sinivalkoisiin sävyihin. Siniristilippu kiteytti Suomen kansan kollektiiviset tuntemukset kuitenkin vasta toisen maailmansodan aikana. Luokkasotien synnyttämät ristiriitaiset kokemukset ja kansakunnan hidas eheytyminen ovat yhä kiinteä osa paitsi kansallismyyttejämme myös kansallisidentiteettiämme.

Sinun puolestas elää ja kuolla on lippusymboliikkaa syvällisesti analysoiva teos, jonka kantavana teemana on nuoren kansallisvaltion ja uhrautumisen välinen suhde vuosina 1917–1945. Historiantutkija Tuomas Teporan aikalaisnäkemyksiin perustuva tutkimus avaa keskustelua herättävän näkökulman suomalaisuuteen siniristilipun moniaalle polveilevan historian kautta. Teos pohjautuu Teporan väitöskirjaan.

Talvisodan henki: totta vai tarua?

Talvisodan henki on yksi käytetyimmistä suomalaisista myyteistä. Teporan teos on paitsi silmiä avaava tutkimus myös eläväinen kuvaus elosta talvisodan aikana.

Tuomas Tepora riisuu talvisodan hengen yltä myyttisen kaavun ja tarkastelee sitä laajasti ja eri puolilta, pääosin kotirintaman näkökulmasta mutta rintamamiehiäkään unohtamatta. Miten talvisodan henki syntyi ja miten sitä tietoisesti rakennettiin? Miten huhut elivät ja vaikuttivat? Hengessä esiintyi myös pohjavirtauksia: pelkoa, itsekkyyttä, epävarmuutta. Sodan lopulla henki alkoi rakoilla, ja sitä alettiin purkaa. Esiin nousivat viha ja epäluulo, salaliittoteoriat ja syntipukkien etsiminen. Kunniakas taistelu tuntui päättyneen häpeälliseen rauhaan. Merkkipaaluksi muodostuvassa teoksessa hyödynnetään ennen käyttämättömiä lähteitä.

Filosofian tohtori Tuomas Tepora (s. 1978) on sujuvakynäinen uudemman sukupolven historiantutkija Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut mm. sodan ja tunteiden kulttuurihistoriaa, nationalismia ja ryhmäsymboleja. Teporan teos Sinun puolestas elää ja kuolla palkittiin vuoden 2011 tiedekirjana.

Sodan peilissä ihmisellä voi olla pedon kasvot.

Tarkkanäköinen ja aina ajankohtainen tietokirja sodan paljastamista ihmisyyden pimeistä puolista ja haavoista, jotka paranevat liian hitaasti.

Historiankirjoituksessamme talvi- ja jatkosodasta on annettu melko yksiulotteinen kuva. Sotahistorioitsijoilla on ollut tapana väheksyä yksittäisten ihmisten kokemuksia ja painottaa historian yleisiä merkityksiä. Niinpä tietyt sodan ilmiöt ovat jääneet lähes tyystin vaille huomiota.

Ruma sota kuvaa yksilöiden tasolla sodan taipumusta nostaa esiin ihmisyyden pimeitä puolia, kuten sotilaiden julmuutta rintamalla, seksuaalista väkivaltaa, päihteiden käyttöä, rintamakarkuruutta, sotapropagandaa ja -sensuuria sekä sodan traumoja sotilaissa.

Puolia, joita emme rauhallisemmissa oloissa juuri näe.

Ruma sota oli ilmestymisvuonnaan 2008 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

Sari Näreen ja Jenni Kirveen toimittaman teoksen kirjoittajina ovat heidän lisäkseen historiantutkijat Tuomas Tepora, Ville Kivimäki, Atte Oksanen, Ilkka Levä ja Jussi Turtiainen.