Sari Näre – författare

Pelottavan ajankohtainen teos nationalismista.

Luvattu maa kertoo 1920- ja 1930-lukujen haave- ja vihapuheesta, ja miten naiset sekä kulttuuriväki myös osallistuivat Suur-Suomi-hengen nostatukseen.

Suur-Suomi-aatteen juuret olivat syvällä 1900-luvun alkupuolen suomalaisessa nationalismissa. Heimosotien valkoinen ideologia on monille tuttua, mutta Itä-Karjalan suomalaistaminen kuului myös työväenliikkeen intresseihin.Itä-Karjalaan saavuttiinkin 1941 kuin pyhään maahan, sukulaisheimojen ja Suomen luonnonmukaisten rajojen ääreen. Valloitusta perusteltiin ristiretkenä bolshevismia vastaan. Miten ihmeessä suomalaiset suhtautuivat niin voitonvarmasti moninkertaisesti vahvempaan vastustajaansa?

Kirjoittajat ovat uutta suomalaista sotahistorian tekijäsukupolvea. Näreen ja Kirveksen lisäksi mukana ovat FT Ville Kivimäki, FT Oula Silvennoinen ja FT Tuomas Tepora.

Sotavuosien vaiettu aihe viimeinkin tutkimuksen kohteena

Miten viime vuosisadan sodat vaikuttivat seksuaalisuuteen ja suomalaiseen sukupuolikulttuuriin? Rohkea avaus inhimilliseen kokemukseen keskittyvän ns. uuden sotahistorian tutkimuksessa.

Toinen maailmansota oli seksuaaliseen vallankumoukseen verrattavissa oleva käännekohta suomalaisessa sukupuolikulttuurissa. Sota-aikana jatkuvasti muuttuneet olosuhteet ja ihmisten liikkuminen höllensivät seksuaalisuuden kontrollia, mikä mahdollisti heittäytymisen viettien sanelemiin kohtaamisiin ja seksuaalisiin kokeiluihin. Samalla sota altisti myös seksuaaliseen väkivaltaan.Sota ja seksi avaa näkymän rintamamiesten arkeen korsuyhteisössä: miehet paikkasivat naisen puutetta rivoilla seksijutuilla ja kuluttivat asemasotavaiheessa aikaa pelaamalla ja tehtailemalla kirjeitä kotirintamalle, usein pakettien toivossa. Pyrkimyksenä oli myös luoda suhteita lomaseksin saamiseksi. Naisilta kuitenkin edellytettiin samaan aikaan siveystalkoita, joissa tapahtui repeämiä. Kirja tuo esiin sota-ajan kaksinaismoralismin ja epäsuhdan suhtautumisessa naisten ja miesten seurusteluun vieraan maan seksikumppaneiden kanssa.

Valtiotieteiden tohtori, Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Näre on toiminut tutkijana, tietokirjailijana, kriitikkona, kaupunginvaltuutettuna ja Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajana. Vuonna 2008 hän oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana yhdessä Jenni Kirveen kanssa toimittamallaan teoksella Ruma sota – Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia.

Sotakohtaloita sadan vuoden takaa

Uusi tutkimus nostaa esiin Suomen sisällissodan helsinkiläiset, lapset, nuoret ja naiset, niin todistajina kuin uhreina.

Sisällissodan tutkimuksessa pääkaupunki Helsinki on jäänyt merkitykseensä nähden suhteellisen vähälle huomiolle. Sari Näre kuvaa sodan syttymistä ja kulkua Helsingissä sekä sen jälkeistä vankileirikatastrofia ikä- ja sukupuolinäkökulmasta. Hän tarkastelee sosiaalisten taustatekijöiden lisäksi sisällissotaan liittyviä kulttuurisia merkityksiä.Näre havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten naisten toimintaa sodankäynnissä, sen todistajina ja uhreina. Hän kuvaa varsinkin naisten, lasten ja nuorten oloja Suomenlinnan ja Santahaminan vankileireillä ja nostaa esiin kysymyksiä, joita nykyään käsiteltäisiin sotarikoksina.

VTT, sosiologian dosentti Sari Näre on taustaltaan nuoriso- ja sukupuolikulttuurin tutkija. Kymmenen vuoden ajan hän on tutkinut erityisesti lasten, nuorten ja toisinajattelijoiden kokemuksia talvi- ja jatkosodassa. Hänen viimeisin kirjansa Sota ja seksi (2016) käsitteli rintamamiesten seksuaalikerrontaa korsuissa. Näre sai Suomen tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinnon vuonna 2017.

Sotavuosien vaiettu aihe viimeinkin tutkimuksen kohteena

Miten viime vuosisadan sodat vaikuttivat seksuaalisuuteen ja suomalaiseen sukupuolikulttuuriin? Rohkea avaus inhimilliseen kokemukseen keskittyvän ns. uuden sotahistorian tutkimuksessa.

Toinen maailmansota oli seksuaaliseen vallankumoukseen verrattavissa oleva käännekohta suomalaisessa sukupuolikulttuurissa. Sota-aikana jatkuvasti muuttuneet olosuhteet ja ihmisten liikkuminen höllensivät seksuaalisuuden kontrollia, mikä mahdollisti heittäytymisen viettien sanelemiin kohtaamisiin ja seksuaalisiin kokeiluihin. Samalla sota altisti myös seksuaaliseen väkivaltaan.Sota ja seksi avaa näkymän rintamamiesten arkeen korsuyhteisössä: miehet paikkasivat naisen puutetta rivoilla seksijutuilla ja kuluttivat asemasotavaiheessa aikaa pelaamalla ja tehtailemalla kirjeitä kotirintamalle, usein pakettien toivossa. Pyrkimyksenä oli myös luoda suhteita lomaseksin saamiseksi. Naisilta kuitenkin edellytettiin samaan aikaan siveystalkoita, joissa tapahtui repeämiä. Kirja tuo esiin sota-ajan kaksinaismoralismin ja epäsuhdan suhtautumisessa naisten ja miesten seurusteluun vieraan maan seksikumppaneiden kanssa.

Valtiotieteiden tohtori, Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Näre on toiminut tutkijana, tietokirjailijana, kriitikkona, kaupunginvaltuutettuna ja Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajana. Vuonna 2008 hän oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana yhdessä Jenni Kirveen kanssa toimittamallaan teoksella Ruma sota – Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia.

Millaisia jälkiä sodat ovat jättäneet suomalaisten naisten sielunmaisemaan?

Mitä jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme? Mitä ne ovat merkinneet naisille naimattomina, naimisissa, tyttärinä, äiteinä, leskinä? Miten seksuaalisen väkivallan vaara ja sotien särkemä äitiys vaikuttaa tyttäriin vielä tänäkin päivänä?

Sosiologi Sari Näre matkaa esiäitiensä kyydissä Ruotsin vallan aikana ja Neuvostoliiton kanssa käytyihin sotiin. Hän kertoo eri sukuhaaroista poimimiensa esiäitiensä tarinoita 1500-luvun pitkävihan ja nuijasodan ajalta isovihan kautta sisällissotaan sekä talvi- ja jatkosotaan. Vaasa-kuninkaiden sotien aikaiset jäljet johtavat Juustenien, Teitien ja Espingien naisiin ja myöhempien monarkkien sodissa pihtiputaalaisiin Jämsénien, Argillanderien ja Arnbergien naisiin. Viime vuosisadan sotia Näre kuvaa isoäitiensä ja äitinsä sisarussarjan kohtaloiden kautta.

Suomalaisten osana on ollut selviytymistaistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Kruunu käytti suomalaissotilaita rintamateuraana mutta jätti suomalaiset maassaan pitkälti oman onnensa nojaan venäläisten hyökkäysten kohteena. Naiset ja lapset joutuivat kantamaan miesten kaatumisesta ja kipuilusta johtuvaa arjen kuormaa.

Näre kuvaa myös omaa matkaansa sotaorposukuun syntyneenä sotien jälkien siivoojana ja hahmottaa sotien jatkumoa tähän päivään.

Sosiologi Sari Näre on kirjoittanut Suomen sota­ajasta muun muassa lasten ja nuorten näkökulmasta, sisällissodasta Helsingissä sekä vaietuista aiheista, kuten toisin­ ajattelijoiden kohtelusta ja rintamamiesten seksitarinoista. Sari Näreen ja Jenni Kirveen teos Ruma sota – talvi- ja jatkosodan vaiettu historia oli Tieto­Finlandia ehdokas.