Kirjapaja – förlag

Luokkaeroja, Suomessako?Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tasa-arvopyrkimyksineen on tuonut eri luokista lähtöisin olevat ihmiset samoihin kouluihin, työpaikkoihin ja naapureiksi tavalla, joka luokkayhteiskunnassa olisi ollut mahdotonta. Kohtaamiset ovat avartavia, rikastuttavia ja synnyttävät aitoja ystävyyssuhteita. Toisaalta ne voivat ruokkia erilaisuuden, ulkopuolisuuden ja häpeänkin kokemuksia. Ulkomaalaisten joukosta suomalainen on helppo erottaa - mutta onko luokkataustamme yhtä lailla tunnistettavissa ja millaisiin asioihin se meissä lyö leimansa?Teos nostaa valokeilaan yhden sukupolven luokkaretken lapsuudesta aikuisuuteen. Teksti pohjautuu kirjoittajien sekä haastateltujen 30-50-vuotiaiden suomalaisten tosielämän kokemuksiin, tutkimustietoon ja kirjallisuuteen. Tekijäkaksikko on lähestynyt aihetta ennakkoluulottomasti, oman henkilöhistoriansa kautta, herkästi analysoiden ja huumorilla.

Saat sen mistä luovut ravistelee totunnaisia asenteita ja kyseenalaistaa monet selviöinä pidetyt arvot ja arvostukset yhteiskunnassamme. Miten löytää todellinen minänsä ja miten suhtautua elämään? Tommy Hellsten esittelee tien muutokseen paradoksien kautta. On oltava heikko löytääkseen vahvuutensa. Jos etsii turvaa, on elettävä vaarallisesti. On kysymys ihmiseksi tulemisesta. Ihminen on enemmän kuin kaikki se mitä hän tekee ja tuottaa. Vain ihmisen muuttuminen antaa toivoa maailman muuttumisesta paremmaksi.Saat sen mistä luovut ilmestyi ensikerran vuonna 2000, minkä jälkeen siitä on otettu useita painoksia. Nyt lukijoiden suosikki ja elämäntaitokirjallisuuden klassikko on saatavana ulkoasullisesti uudistetussa muodossa. Se sopii yhtä hyvin omaan kirjastoon kuin lahjaksi ystäville ja läheisille.

Tommy ja Carita vihittiin avioliittoon vuonna 2002. Heillä molemmilla oli takanaan kaksikymmentäviisi vuotta kestänyt, tuskalliseen eroon päättynyt avioliitto toisen ihmisen kanssa.Parisuhde ei ole koskaan helppo ja kivuton. Kumpikin tuo siihen mukanaan oman menneisyytensä lapsuudesta lähtien, koko persoonallisuutensa valoineen ja varjoineen. Värikäs, väliin totinen ja kirpeäkin kirjeenvaihto kertoo rehellisestä kohtaamisesta, jossa on otettu keskinäisen avoimuuden riski. Elämässä voi käydä hyvin. Parisuhde voi onnistua. Rakkautta on.

Päästä irti -suosikkiteoksen uusi laitos johdattaa lukijan elämään täyttä elämää. Kirja tarkastelee suosittua läsnäolon teemaa tunnelukkojen näkökulmasta. Samalla se tarjoaa keinoja lukkojemme avaamiseen.Tunnelukkojen vuoksi toimimme usein lapsenkaltaisesti: välttelemme, lamaannumme tai hyökkäämme. Teemme tämän vain selvitäksemme epämukavista tunteistamme, joita menneisyytemme meissä herättää. Menneisyys ei anna meidän elää täydesti tätä hetkeä. Kun otamme vastuun hyvinvoinnistamme ja päästämme tietoisesti irti menneestä, vapaudumme elämään läsnäolevaa ja tasapainoista arkea.Kirjan uudessa laitoksessa on mukana täysin uusia lukuja läsnäolosta ja tunnelukoista.

Tytöistä on moneksi, mutta tyttöjen elämää rajoittavat yhä monet kapeuttavat normit ja asenteet. Etenkin murrosikäiset tytöt voivat tänään henkisesti huolestuttavan pahoin.Täysillä tyttö on kokeneen lastenpsykiatrin ja psykoterapeutin teos tyttöyden voimasta ja tyttöjen kasvun haasteista. Teos tarjoaa konkreettisia keinoja tyttöjen itsetunnon, rohkeuden ja oman äänen tukemiseen. Se kannustaa vanhempia ja tytön läheisiä huomaamaan myös omien uskomustensa ja tapojen merkityksen tytön kasvulle ja identiteetille. Niin ikään se auttaa hahmottamaan tyttöjen psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksiä ja niitä ristiriitaisia odotuksia, joita moni tyttö nykypäivänä kohtaa.Mukana teoksessa on tietoa myös mielen oireista ja siitä, miten vanhempi voi tukea tyttöä vaikeuksissa.Riikka Riihonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti. Hän on aiemmin työskennellyt myös mm. neuvola- ja koululääkärinä.

Elämä on vuorovaikutusta, jossa jokainen on toisen kuuntelija, ymmärtäjä ja tukihenkilö. Ihmisen kohtaaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Kuinka olla oikealla tavalla läsnä silloin, kun ihminen lähellämme tarvitsee meitä? Tommy Hellsten rohkaisee suhtautumaan kriittisesti auttajiin, jotka piiloutuvat ammattiroolinsa taakse. Ammattiauttajalta on voitava odottaa inhimillisyyttä. Mutta myös auttajan on osattava vaalia tervettä itsekkyyttä, pidettävä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan.

Onko yhteiskunta muuttunut kovaksi ja kylmäksi? Mitä kertoo se, että menestystä, rahaa ja vaikutusvaltaa ihaillaan? Samaan aikaan heikoimmat unohdetaan ja tuloerot kasvavat. Onko narsismi yleistynyt ja auttaako yhteiskuntamme narsistia menestymään?Terve narsismi on tärkein voimavaramme, ja se pitää minuuden tasapainossa. Se syntyy pitkälti varhaislapsuudessa vuorovaikutussuhteessa vanhempien kanssa. Häiriöt tässä vuorovaikutuksessa voivat aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä ongelmia, esimerkiksi narsistisen persoonallisuushäiriön.Jorma Myllärniemi kuvaa, mitä on terve ja mitä sairas narsismi. Miten muodostuvat ne psyyken työkalut, jotka auttavat meitä selviytymään vastoinkäymisistä ja loukkauksista? Miksi taas kovapintainen ja ulkoisesti hyvin menestyvä yhtäkkiä luhistuu ilman selvää syytä? Kirjassa kerrotaan myös, miten narsistiset häiriöt voi tunnistaa ja millaista on niiden psykoterapeuttinen hoito.Kirja kannustaa lukijaa tekemään havaintoja itsestä kohti suurempaa itsetuntemusta ja -ymmärrystä. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 2006.Jorma Myllärniemi on psykologi, laillistettu psykoterapeutti ja psykoanalyytikko, joka on erikoistunut narsismin ja depression psykologiaan.

Häpeä on inhimillinen, jokaisen ihmisen elämään kuuluva ilmiö. Häpeää ei ole kuitenkaan helppo tunnistaa, sillä se voi verhoutua suruun, vihaan, läheisriippuvuuteen ja mustasukkaisuuteen.Häpeän monet kasvot kertoo häpeän synnystä, ilmenemismuodoista ja torjuntamekanismeista. Kirjassa pohditaan naisen ja miehen häpeän eroja ja häpeän vaikutusta itsetuntoon. Esimerkeissä kuvataan häpeäkokemuksia, joiden avulla voi oppia tunnistamaan häpeän erilaisia kahleita ja naamioita. Ben Malinen on tarttunut kipeään ja vaiettuun aiheeseen ja tarkastelee sitä monipuolisesti tutkimustensa ja kokemustensa pohjalta. Hän rohkaisee vapautumaan häpeän kahleista työstämällä niiden taustalla vaikuttavia tapahtumia ja tunteita. Häpeä ei ole voittamaton este tiellä tasapainoiseen elämään.

Mitä tapahtuu, jos peilaamme elämäämme Raamatun henkilöitä, sen opetuksia ja pelastushistorian suuria tapahtumia vasten? Silloin saattaa käydä niin, että Pyhän Kirjan kertomukset alkavat puhua juuri meille ja meistä; ne muuttuvat omaksi kertomukseksemme. Hengitämme sisään pyhyyden lempeää tuulahdusta - hengitämme ulos omaa ahdistustamme, omaa huolekkuuttamme ja maailman hätää.Irja Askola pukee sanoiksi tällaista vuoropuheluaan Jumalan Sanan kanssa. Kirkkovuoden kulkuun liittyen ja sen tapahtumia seuraten hän kirjoittaa rukouksia ja runoja, joista kuvastuvat ihmisen ikiaikainen kaipaus, elämän monet värit ja sirpaleisiinkin kätkeytyvä siunaus. Tekstit on kirjoitettu minä- tai me-muotoon, ja lukijan on helppo samastua niihin. Rukoukset ja runot tempaavat mukaansa. Niiden valttina on raikas ajankohtaisuus ja samalla syvä uskon ymmärrys.

Paholainen on kristillisen henkilökavalkadin erikoisin hahmo. Hänen elämäkertaansa ovat esitelleet niin vakavat teologit ja suuret kirjailijat kuin vitsinikkarit ja taidemaalarit. Teologian tohtori Kari Kuula käy läpi paholaiskäsitysten historian Vanhasta testamentista moderniin teologiaan. Lukijalle esitellään virallisen opin ja kansantarinoiden näkemyksiä Helvetin imperiumin valtiaasta. Samalla tutkitaan eri aikakausien tarjoamia vastauksia klassiseen kysymykseen "Miksi Jumala sallii pahan?" Vakavaa tietokirjaa kevennetään toisinaan humoristisella otteella, koska paholaisesta on keksitty lukemattomia vitsejä jo varhaiselta keskiajalta alkaen. Häneen on suhtauduttu myös säälivän suojelevasti, sillä kansantarinoiden piruparkaa on pidetty ihmisen symbolina.

Kastanjavuorten kylä vie virkistävälle nojatuolimatkalle vehreään ja vuoristoiseen Etelä-Ranskaan. Jokilaakson ränsistyneestä linnasta on kahdeksassa vuodessa remontoitu viihtyisä koti, ja Anneli Vainio voi vihdoin keskittyä nautiskeluun: vuorilla vaelteluun, puutarhan sadon ihasteluun, viinitilojen antimien maisteluun, lähileipomon tuoksuihin... "Linnanrouvan" elämä ei kuitenkaan ole pelkkää plataanin varjossa istuskelua. Onhan myllerrettävä puutarhassa, kuokittava kasvimaalla ja osallistuttava maalaiskylän elämänmenoon. Tarkempi tutustuminen maalaiskylän idylliin paljastaa, että paratiiseja ei ole olemassa, ja vanha talonrähjä voi vielä korjattunakin tuottaa yllätyksiä.

Tom Sjöblom johdattaa lukijan hyvin tuntemansa Irlannin nummille ja vuorille myyttisten tarinoiden ja kertomusten hengessä. Kirja avaa tämän päivän irlantilaisten mielenmaisemaa esihistorian ja keskiajan kautta. Sjöblom vie lukijansa muun muassa kuninkaiden rautakautiseen kulttikeskukseen, pyhän Patrickin vuorelle, kuuluisiin luostareihin ja Dublinin varhaishistoriaan. Teos sopii niin nojatuolimatkailijalle kuin paikan päälle kulkevalle. Se kiinnostaa myös keskiajan harrastajia sekä taruista ja fantasiakirjallisuudesta innostuneita.

Juoksemme kiireissämme kohti seuraavaa suoritusta; tänään on ehdittävä, huomenna, ensi viikolla. Jossakin mielessämme kaihertaa kuitenkin ajatus toisenlaisesta olemisesta. Se palaa, sitkeästi ja yhä uudestaan, vaikka koetamme jättää sen huomiotta ja vaientaa. Tuo ajatus on kenties sielun kutsu johonkin uuteen. Sitä kannattaa kuunnella.Tommy Hellstenin uusi teos kysyy, maltammeko pysähtyä, kohdata nykyhetkessä avautuvan ajattomuuden. Huomaammeko oman ainutkertaisuutemme ja sen ainoan elämän, joka meillä on? Katseen kääntäminen itseen avaa meille uuden maailman ja uuden tulevaisuuden. Silloin sielu voi puhua ja jokaisessa teossamme soi ajattomuus.

Teos kertoo kiltteyteen sairastumisesta - kiltistymisestä - ja kiltteyden aiheuttamista kivuista. Samalla kirja on arvon ja armon löytöretki, jolla opetellaan pikku hiljaa sanomaan alistajille EI. Väärästä, elämää kapeuttavasta ja kahlitsevasta kiltteydestä voi myös toipua.Kiltteyden juuret ovat useimmiten lapsuudessa. Kiltteys on selviytymiskeino. Kiltti lapsi yrittää parhaansa mukaan täyttää toisten tahtoa; tällöin omille tunteille ei jää paljoakaan tilaa. Monen kiltin sisimmästä löytyykin yllättäen vihaa, pettymystä, katkeruutta ja surua. Ne on saatava käsitellyiksi, ennen kuin kiltistynyt ihminen toipuu ja itsenäistyy ja voi kokea elämäniloa. Anna-Liisa Valtavaaran teos antaa eväitä kaikille, jotka haluavat tutkia omaa olemistaan suhteessa muihin ja löytää omia mahdollisuuksiaan parempaan sisäiseen hyvinvointiin.

Elämättä jäänyt, vaikea lapsuus velkoo saataviaan pitkälle aikuisikään. Se voi pukeutua työnarkomaniaan, ankaraan uskonnollisuuteen tai olla riippuvainen päihteistä ja toisista ihmisistä. Hoitamattomana se voi tulehduttaa koko perheen ja siirtyä uusien sukupolvien taakaksi. Todellinen toipuminen on kuitenkin mahdollista, sillä ihmisessä itsessään asuu sisäinen parantaja. Kuuntelemalla itseään voi löytää uuteen, ehyempään elämään. Tommy Hellsten kuvaa tässä klassikkokirjassaan läheisriippuvuuden oireita ja taustoja pitkän ammatillisen kokemuksensa pohjalta. Samalla kirja on kertomus hänen omasta toipumisen tiestään.Virtahepo olohuoneessa ilmestyi ensimmäisen kerran kaksikymmentä vuotta sitten mutta kirja löytää yhä uusia lukijoita. Nyt tuhansien lukijoiden suosikki on saatavana ulkoasullisesti kokonaan uudistetussa muodossa ja uudella esipuheella.

Kirjassa syvennetään Virtahepo olohuoneessa -kirjasta tuttuja läheisriippuvuuden teemoja. Sisäisen lapsen kuuntelu ohjaa askel askeleelta ihmistä, joka on lähtenyt toipumisen tielle. Menneisyyden otteesta on mahdollista vapautua elämään nykyhetkeä.Elämän lapsi on kirja jokaiselle, joka tunnistaa itsessään sisäisen pahoinvoinnin. Tärkeintä on vastuun ottaminen omasta elämästä.

Voiko kaikkivaltias Jumala luoda kiven, jota hän ei jaksa nostaa? Voiko tiede selittää kaiken, Jumalankin? Ovatko järki ja usko ikuisessa ristiriidassa keskenään? Jumalauskon suhteesta filosofiaan ja tieteeseen on keskusteltu läpi historian. Nykyaikaisen uskonnonfilosofian piirissä väitellään yhä vilkkaasti näistä kerta toisensa jälkeen esiin nousevista kysymyksistä. Johdatus uskonnonfilosofiaan tarjoaa helposti lähestyttävän, yleistajuisen katsauksen näihin haastaviin teemoihin. Teos käsittelee filosofisia keskusteluja kristinuskosta ja antaa avaimia uskon, järjen ja tieteen välisten kysymysten analyysiin. Se esittelee sekä historiallista että viimeisintä kansainvälistä keskustelua tiiviissä ja selkeässä muodossa. Teos soveltuu johdannoksi ja käsikirjaksi kenelle tahansa uskonnosta ja filosofiasta kiinnostuneelle.

Teisko, Darfur, Koijärvi, Kosovo. Kokouspaperien reunaan tai pieneen vihkoon piirtyy muistikuvia, ajatuksia, oivalluksia. Kohtaamisia ja keskusteluja, sinnikkyyttä ja inhimillisyyttä, menneisyyden sankareita ja tulevaisuuden toivoja. Kanssaihmisiä, hatunnoston arvoisia. Pekka Haavisto kulkee Nevan valtakadulta Jerusalemin kujille, lapsuuden pysähtyneestä kesäpäivästä pakolaisleirin raunioihin. Muistot ja mielikuvat kasvavat kertomukseksi kuuntelemisesta, toisen ihmisen osaan asettumisesta ja silminnäkijän vastuusta.

Syntyikö Jeesus neitseestä? (Ihan mahdollista.) Onko Raamattu paras kirja ikinä? (Ei välttämättä.) Pääsevätkö kaikki taivaaseen? (Toivottavasti!) Moniulotteinen maailmamme tarjoaa uskonnoista kiinnostuneelle lukuisan määrän katsomuksia, joihin liittyä. Kristinusko on maailman suurin uskonto mutta samalla yksi muiden joukossa. Miksi valitsisin juuri kristillisen uskon? Mitä tulisi ajatella sen ydinkysymyksistä? Voiko älyllinen ihminen ollenkaan kokea oloaan kotoisaksi kristinuskossa? Kristillisen uskon opinkappaleet ovat kuin taivaankappaleet avaruudessa: jossain kaukana eivätkä kovin selkeästi näkyvissä. Kari Kuula tarttuu uskon ja arkijärjen suhteeseen. Hän pohtii uskomisen mahdollisuutta ja käy kristinuskon keskeiset näkemykset läpi selkeästi ja ymmärrettävästi. Kirja sopii kristinuskosta kiinnostuneelle etsijälle ja pohtijalle, joka haluaa tietää, mistä uskossa oikein on kysymys.

Uupumus, turhautuminen ja kyynisyys ovat aikamme ihmisen arkikokemuksia. Ne osoittavat, etteivät henkinen ja taloudellinen hyvinvointi kulje käsi kädessä. Taloudellista kasvua tavoitellessamme olemme kadottaneet jotakin ihmisyytemme kannalta oleellista. Yksilö on pakotettu suoriutujan muottiin, ja keskinäisen vastuun ja vuorovaikutuksen toteutumiselle jää yhä vähemmän sijaa. Heikkous on voittajien valtakunnassa kirosana.Tommy Hellsten haastaa lukijat etsimään ihmisarvoista elämää. Kyse on yksilön valinnoista, mutta myös yhteiskunnan arvoista. Voidaanko häpeän leimaama suoritusten kulttuuri nujertaa ja tarjota inhimillisyydelle mahdollisuus? Onko keskinäisen vastuun ja välittämisen maailma yhä mahdollinen? Miten huomioimme yhteiskunnassamme ihmisen hyvinvoinnille tärkeät asiat? Entä jos heikkous onkin voimista suurin? Luottamus ja kohdatuksi tuleminen ovat yksilöllisen hyvän kasvualusta, ja yksilön sopusoinnusta versoo myös yhteisöllinen hyvä. Rakkauden vastarintaliike käy barrikadeille välittämisen, läsnäolon ja ihmisarvoisen elämän puolesta.

Helvetin idea on muovannut länsimaista kulttuuria kautta aikojen. Sen juuret ovat antiikin Kreikassa, ja Raamatusta saatiin ajatus ihmiskunnan jakautumisesta pelastettuihin ja kadotettuihin. Näistä aineksista luotiin visio helvetistä, jossa syntisiä rangaistaan ikuisessa tulessa. Modernilla aikakaudella perinteisen piinahelvetin ongelmat tiedostettiin ja tilalle etsittiin inhimillisempiä tulkintoja kadotettujen kohtalosta. Helvetti on ollut myös loputon viihteen aihe jo keskiajalta lähtien. Nykyään helvettikuvastoa hyödynnetään kauhuelokuvissa, tietokonepeleissä ja rock-musiikissa. Vuonna 2006 ensimmäisen kerran julkaistu teos on kattava esitys länsimaisen helvetin historiasta. Kari Kuula kirjoittaa synkästä aiheesta selkeästi ja yleistajuisesti, huumoria unohtamatta. Hänet palkittiin teoksesta Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnalla.

Työyhteisöä voi kalvaa ja hallita kiusaaminen, alkoholismi, seksuaalinen häirintä tai vaikka työnarkomania. Myös lapsena omaksutut selviytymisroolit ja käyttäytymismallit siirtyvät työpaikalle. Työilmapiiriä voi kuitenkin parantaa, kun kohtaa sen ongelmat ja ymmärtää oman merkityksensä. Työpaikasta on mahdollista tehdä luovempi, turvallisempi ja paremmin voiva ympäristö. Virtahepo työpaikalla ilmestyi ensimmäisen kerran 1998. Vuonna 2007 ilmestyi uudistettu painos.

Vanhoillislestadiolaisen Maijan lapsuus särkyi jo varhain, kun hän joutui seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Siitä alkanutta traumaattista tapahtumasarjaa pahensi perheessä ja lähiympäristössä vaikuttanut vaikenemisen kulttuuri, joka mahdollisti hyväksikäytön jatkumisen. Tässä kirjassa Maija kertoo lapsena koetusta seksuaalisesta väkivallasta sekä sen torjumisesta, unohtamisesta ja palautumisesta mieleen aikuisena. Yritykset purkaa lapsuuden tapahtumia oman lähipiirin ja uskonyhteisön kanssa johtivat uudenlaisiin vaikeuksiin. Maijan lisäksi teoksessa kirjoittavat eri alojen asiantuntijat. Heidän teksteissään tarkastellaan traumatisoitumisen ja toipumisen prosessia, uskonnollisen yhteisön ja väkivallan kytköksiä, uskon ja moraalin välistä yhteyttä sekä hyväksikäytöstä puhumista ja siitä vaikenemista. Kokonaisuutena teos on vahva yhteiskunnallinen puheenvuoro mutta myös kertomus uskosta, rohkeudesta ja selviytymisestä.

Vuonna 1845 Henry Thoreau ryhtyi kuuluisaan kokeiluunsa: hän muutti Walden-järven rannalle keskelle metsää, omin käsin rakentamaansa vaatimattomaan mökkiin. Hän halusi selvittää, miten elää yksinkertaisimmin ja aidoimmin, liitossa luonnon kanssa. Näistä kokemuksista syntyi klassikkoteos Walden, jossa Thoreau punnitsee ajatuksiaan muun muassa vapaudesta, henkisyydestä, itsensä kehittämisestä, yhteiskunnasta, luonnosta, taloudesta ja yksinäisyydestä. Thoreaun kirjoitukset ovat edelleenkin hämmästyttävän ajankohtaisia ja innoittavat hitaammasta elämästä haaveilevia. Kirjalla on ollut suuri vaikutus yhteiskunta- ja moraalifilosofiaan, ja sitä pidetään myös luontokirjallisuuden sekä ympäristöajattelun perusteoksena. Walden - Elämää metsässä on Thoreaun klassikon uusi suomennos, jossa on runsaasti tarpeellisia selityksiä tekstiin sekä kiinnostavaa taustatietoa teoksesta ja Thoreaun ajattelusta.

Minä en sinua unohda sisältää monipuolisen valikoiman Anna-Mari Kaskisen rakastettuja lauluja ja runoja vuosien varrelta. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran painettuna vuonna 2001.

Miksi meitä jännittää?Sydän tykyttää, kädet hikoavat ja puna alkaa nousta kasvoille - tuttu tilanne? Jännittäminen on tavallista tilanteissa, joissa kokee joutuvansa muiden huomion kohteeksi. Normaali jännittäminen voi joskus muuttua sosiaaliseksi peloksi ja rajoittaa elämää. Yllättävän usein sosiaaliset pelot ovat seurausta ihmisen herkkyydestä.Aisteiltaan ja tunteiltaan herkät ihmiset tekevät tarkkoja havaintoja ja reagoivat voimakkaasti jopa tiedostamattomiin ärsykkeisiin. Tällainen sensitiivisyys koetaan helposti häpeälliseksi ja se voi heikentää itsetuntoa, varsinkin kun nykyisin ihaillaan ulospäinsuuntautuneisuutta ja esiintymisrohkeutta. Herkkyyttä ei kuitenkaan pidä piilottaa. Se on osa älykkyyttä ja tärkeä voimavara yksilölle ja yhteisölle.

Täydellisyydentavoittelija, sovittelija, määräilijä, ylisuorittaja, työriippuvainen, viihdyttäjä, Puuha-Pete, draamakuningatar, narsisti, ovimatto ja uhri. Läheisriippuvuus ilmenee monella tapaa. Yhteistä kaikille rooleille on, että ihminen keskittyy toisten elämään, ongelmiin ja tarpeisiin. Oma elämä jää silloin elämättä.Läheisriippuvuus on jo lapsuudessa opittu suojautumis- ja puolustautumiskeino, jonka avulla ihminen pyrkii välttämään hylätyksi ja torjutuksi tulemisen. Esimerkiksi läheisen narsismi, päihde- tai muu riippuvuus, krooninen sairaus tai mielenterveysongelmat saattavat johtaa läheisriippuvaiseen käyttäytymiseen. Siitä voi kuitenkin oppia eroon. Kun läheisriippuvuutensa tiedostaa, siitä voi vapautua, kuten muistakin riippuvuuksista. Se edellyttää kokemusta omasta arvokkuudesta ja vastuuta omasta elämästä.Ben Malinen on teologian tohtori. Hän on aiemmin julkaissut teokset Häpeän monet kasvot (2003), Elämää kahlitseva häpeä (2010) ja Mustasukkaisuus (2012).

Fredrika Runeberg oli käytännön ihminen. Hän ompeli kokeeksi Topeliusten vinoraitalippumallin, ja kirjoitti sitten Topeliukselle: "Nimittäkää sitä sitten vaikka 'naisten juoneksi', 'räätälinviisaudeksi' tai miten Herra Professori vain haluaa, mutta minun on kuitenkin sanottava, että mieleeni nousi epäily, olisiko tuo kaunis lippu oikein käytännöllinen. Reunat tulevat viistoon, ommeltaessa sitä on vaikeaa päärmätä, ja langat vetävät vinoon." Kirjeeseen Fredrika Runeberg liitti mukaan malliompeleensa.Siniristilippu liehuu saloissa useana päivänä vuodessa. Lipunnoston arvoiset päivät tekevät näkyväksi kansallista historiaamme ja kulttuuriamme. Liehuessaan lippu muistuttaa meitä lukemattomista erilaisista tarinoista, iloista ja suruista. Lippumme ei ole vain historiaa vaan myös tätä päivää.Pekka Haavisto pohtii, millainen oikeastaan on liputuspäivien Suomi. Ketä ja mitä lipunnostolla halutaan muistaa, ja mitä nuo päivät kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista? Lipunnosto vie lukijan Dag Hammarskjöldin koneen hylylle, Lucinda Hagmanin naisvoimaa uhkuvaan puhetilaisuuteen ja Snellmanin Saima-lehden toimitukseen. Teos kuljettaa lukijaa historiassa ja nykyajassa. Liputuspäivien takaa esiin piirtyy moni-ilmeinen Suomi.

Kun perhe on pahinVanhempiaan ei voi valita, sanotaan. Joskus kuitenkin houkuttaisi. Omat arvot ja elämänvalinnat voivat olla ristiriidassa vanhempien näkemysten kanssa, vanhempi pyrkii hallitsemaan aikuisen lapsensa elämää tai heittäytyy itse pahaa oloaan muihin purkavaksi lapseksi. Välit kiristyvät tai katkeavat kokonaan.Katriina Järvinen tarkastelee teoksessaan aikuisten lasten ja vanhempien suhteen kipukohtia. Vaatimus vanhempien kunnioittamisesta elää kulttuurissamme voimakkaana, mutta entä, kun omat ja vanhempien arvot törmäävät tai kanssakäyminen osoittautuu mahdottomaksi? Salliiko kunnioitus keskustelun? Ennemminkö laiha sopu kuin välien katkeaminen? Rohkea teos nostaa keskusteluun aiheen, josta kulttuurissamme on tavattu vaieta. Helpompi kun on vain todeta: "Onhan ne silti sun vanhemmat."